Pajunkissapääsiäinen ja retroreippailua

Jooh, otsikon kanssa taas joku aivopieru... Noh, miten teidän pääsiäinen on alkanut? Tänään ei kyllä minusta tunnu yhtään pitkäperjantailta, aurinkokin paistaa tuollalailla komeasti... Eilen värkkäilin tämän vuoden toiset pääsiäiskynnet, nimittäin PAJUNKISSOJA! Kynsille pääsi siis Miss Selenen pirtsakankeltainen 218 sekä Gina Tricot'n 104 Pump the Breaks joka on edelleen paras oranssi. Siinä on ihanaa oranssinkultaista shimmeriä ja ihan täydellinen levittyvyys ja peittävyys!

Mustat viivat ja palleroiset tein Kiss Nail artin mustalla, joka oman kokoemukseni mukaan säilyy kerralla paljon käyttökelpoisempana kuin vastaavan valkoinen, joka alkaa jo muutaman minuutin käyttelyn jälkeen jankkiutua siveltimeen. En tiedä pitäisikö minun hommata ohenninta jotta saisin valkoisen toimimaan paremmin...? Valkoinen on Kissin valkoisesta, dotting toolin korvikkeella tehty.

Ihan Shimmer tuo GTn Pump the Breaks...

Ja lopuksi hieman pitkäperjantain pukimia. Äitimamma oli heittämässä tuota paitaa pois kun nyysin sen takaisin elävien kirjoihin. En tiedä miltä aikakaudelta se on, mutta vanha sen voin sanoa. Vyö on Jaakon siskolta, Jonulta ostettu. Ja ooh huomaatteko, kulmakarvani näkyvät tuossa kuvassa? Jooh, kokeilin värjätä niitä ripsien- ja kulmien kestovärjäyssetillä jonka äidiltä sain lainaan ja nyt minun kulmahaituvani näkyvät edes vähän! olen itse ihan tyytyväinen. Värinä oli ruskea, etten mitään mustia kuitenkaan värjännyt :DD

O.P.I made in VinkuIntia

Kiertelin kirpparilla ja katselin ympärilleni, kun yhtäkkiä hyllystä hyökkäsi kynsilakkoja! Jooh, no ei ehkä ihan... Nämä viisi lakkaa maksoivat yhteensä 6,50 euroa, joten ei mikään kova selkäsauna... Ensimmäisenä tassuun sattui Oriflamen base coat, joka olikin aivan yllättävän ihana! Alakuvassa oleva ovela pikkputeli vailla nimeä haisi aika lailla tärpätiltä ja käyneiltä viinimarjoilta ja koostumuskin lähenteli sitä, joten taitaapi lentää helvettiin tuollainen tökötti... Kaunishan se on kuin sika pienenä, mutta rajansa kaikella! Onneksi se mokoma maksoi vain 50 snt joten en saa kovaa takkiini. Kolme viimeistä nökötti korissa jossa oli useampiakin lakkoja, kaikki samaa merkkiä ja olin saada sydänkohtauksen että JUMALAUTA O.P.I! ja sitten se olikin joku C.A.L.A.R merkkinen vinkuintiakopio, joiden takatekstitkin on jotain hindiä... Tuota myydään siis jossain päin kaukoitää kun googlailin. Haju ei ollut kuitenkaan tavallista pahempi, levittyvyys oli yllättävän hyvä ja kuivuminenkin. Sekä kesto. Joten miksi valittamaan? Nuo kolme valitsin mukaani, Übertumman punainen, ultimate Shimmer sininen sekä ranskispohjaksi soveltuva.. tuollainen.

Jälkimmäisin pääsikin kynsille melko heti, jolloin ainakin sen levittyvyys ja muut ominaisuudet testattiin. Aluksi meinasin tehdä perus ranskalaisen manikyyrin, sitten innostuinkin tekemään pilkkuja dotting toolin korvikkeella ja laitoimpa vielä Strassinkin sinne. Kas noin. Ihan kiva idea sinällään minusta, enkä ole mielestäni nähnyt muualla. Olisiko ensimmäinen itse keksimäni? (tosin joku on kyllä varmaan keksinyt ennen minua, mutta juu) :)

ps. VinkuIntia ei ole tarkoitettu loukkaavaksi jos se jotakuta loukkasi, äitini opettama sanonta joka viittaa idässä sijaitsevaan maahan joka saattaa olla mitä vain intian ja mongolian väliltä.

Kiusaamisesta, kengistä

Törmäsin tällaiseen videoon haahuillessani Zigin blogissa. Video toi mieleeni asioita jotka olen unohtanut aikoja sitten, mutta jotka yhä edelleen ovat osa arkeani ja minua.

Aloitan sanomalla että lapset voivat olla hirviöitä ja ala-aste on kuin viidakko, tai pikemminkin Nälkäpeli. Se, joka on vahvin tai viisain tai nopein ei aina ole voittaja. Touhu siellä on julmaa ja onni ja sattuma ratkaisee usein sen, kenestä tulee uhri ja kenestä kiusaaja. Eihän sillä periaatteessa ole väliä, onko juuri kiusatulla silmälasit tai onko hän paksu, vaikka häntä niistä nimitelläänkin. Hän on sattuman kaupalla valikoitunut kohteeksi.

Nämä asiat ovat minun elämässäni onneksi jo vanhoja, mutta täytyy sanoa että ne ovat muokanneet minusta se mikä olen. Vaikka juuri sellaisten asioiden takia on hyvin vaikeaa ymmärtää millainen ihminen on. Tämä video muistutti minua kuitenkin siitä, kuinka helpottunut olo minulla oli kun vihdoin ja viimein ymmärsin ja uskalsin olla oma itseni, ja vasta silloin kun lakkasin suuressa mittakaavassa yrittämästä miellyttää tekemisilläni muita, ymmärsin kuinka paljon voin saada rakkautta osakseni siksi millainen MINÄ olen. Tottakai vieläkin koetan käyttäytyä hyvin vaikka aina ei siltä tunnukkaan, olla kiltisti ja näyttää ihmiseltä vaikka joskus tekisi mieli lähteä töihin verkkareissa tai mikä pahempaa, jäädä nukkumaan. Mutta ne asiat joita teen muita miellyttääkseni teen koska se helpottaa minun arkeani ja elämääni. On paljon helpompi pyytää anteeksi ja sopia kuin riidellä ja odottaa nokka pystyssä että toinen tekee sen aloitteen. Näin minä koen sen.

En aio tämän enempää kertoa siitä, mitä kaikkea lapsuuteni kouluajat sisältävät, kerron vain sen että olin koulukiusattu. Jokainen lukija on varmasti joko ollut joko kiusattu, sivustakatsoja tai kiusaaja. Haluaisinkin tietää, missä roolissa juuri SINÄ olet ollut ja näin jälkikäteen ajateltuna miten se on vaikuttanut sinun elämässäsi? Onko sinulla tietoa siitä miten ajauduit juuri siihen osaan?

ps. taidampa tehdä kunnon kenkäpostauksen joskus, tulipa vain mieleeni :D

Our roots say we're sisters, our hearts say we're friends

Otsikossa olevan sanonnan löysin netissä haahuilemalla. Noh, tämän postaussarjan ajattelin käsittelevän rakkaimpiani; eli perhettä. Ensimmäisenä haluankin mietiskellä tärkeää ihmistä - Siskoani, parasta ystävääni, tiiliseinää jota päin juosta ja nauraa sen jälkeen kuhmu otsassa. Sillä sitä kaikkea Hemmi minulle on.

Hemmi on 17, kohtapuoliin 18 vuotta täyttävä tyttönen. Hän käy lukiota ja viettää vapaa-aikaansa nukkuen, netissä liidellen, haaveillen, sarjoja (kuten the Walking Dead) katsoen ja kanssani Taikonissa piirrellen sekä randomisti sekoillen. Enkä nyt sekoilulla tarkoita mitään negatiivista, vaan esimerkiksi saatamme nauraa jollekkin sanaväännökselle keskenämme pitkin lattioita ties kuinka kauan ja vanhemmat paikalle osuessaan kohottavat kulmiaan ja jatkavat matkaansa koska eivät yksinkertaisesti ymmärrä.

Vaikka emme asukaan kokoaikaa toistemme seurassa, (koska meillä on eri äiti ja äidit luonnollisesti eivät asu saman katon alla.) olemme silti kokoajan toistemme lähellä. En tiedä miten tulen selviämään opiskeluajasta pois kotikaupungista, koska Hemmi jää tänne. Onneksi on puhelimet (joita käytämme päivittäin) facebook (jota käytämme päivittäin) ja aina voi mennä poissaolevan sänkyyn makaamaan pehmolelujen keskelle nuuskuttelemaan toisen tuoksuja ja olemaan hitusen lähempänä.

Hemmi on minulle paitsi sisko, myös paras kaveri. Oikeastaan en osaa sanoa kumpi on meriiteissä ensimmäisenä. Hemmi ymmärtää minua silloin kun kukaan muu ei ymmärrä, jaksaa tuskailujani silloin kun en edes kehtaa tuskailla muille, Heittää minua mehupurkilla kun menen liiallisuuksiin ja jaksaa aina joskus jopa olla kynsinä lakkailuilleni vaikka inhoaakin lakkauksen aiheuttamaa tunnetta kynsillä. Hemmi jakaa saman intohimon kanssani, nimittäin KIRJAT. Molempien jättikirjahyllyt, jotka meidän oma iskäliini on vartavasten meille teetättänyt, on täynnä kirjoja ja molemmilla on ainakin 2 kirjaa kokoajan kesken. Hemmi on meistä kahdesta myöskin se tyttömäisempi, muotitietoisempi ja meikkaustaitoisempi, se joka opettaa minua kävelemään korkokengillä. Hemmin erikoistaitoihin kuuluu valokuvaus, joka onkin yksi hänen lempipuuhiaan.

Hemmillä on suuri elämän rakkaus; Taneli. Meidän oma pieni karvareuhka jolla on elefanttiakin suurempi sielu. Tameli rakastaa Hemmiä takaisin, ja näillä kahdella onkin erikoislaatuinen suhde. Jos minä katsonkin Tanelin päälle väärällä hetkellä, seuraa huutoa ja murinaa sekä hännänheilutusta ja pahimmillaan komentavaa haukkua." Älä jumalauta tuijota siinä!" Hemmi sen sijaan saa riepottaa Tamppia kuinka haluaa, laittaa sille rusetteja päähän ja leikkiä Danielaa, tyttömäistä hempukkaa (tämä kyllä vähän hävettää Tamppia mutta se sietää sen silti) ja laulaa sille kummallisia lauluja pelkällä hermostuneella mutta rakastavan hyväksyvällä murahduksella. Hemmi on paitsi rakastava ja hyvin paljon rakkautta ja hellyyttä sisältävä ihminen, myös varsin kipakka tapaus sille päälle sattuessaan. Useimmat niistä harvoista riidoista joita käymme, ovatkin jostain aivan turhasta lähinnä siksi että jokin minussa rasittaa Hemmiä ja hän ei pelkää näyttää sitä. Riitelemme kuitenkin hyyyyyyyvin harvoin ja silloinkin se on lähinnä epämääräistä sähinää ja mulkoilua.

Joskus Hemmi osoittaa rakkauttaan hyvin oudoilla tavoilla. Kuten tässä yläpuolisessa kuvassa, leikkaamalla rakkaimmalta inkkarihevoseltani hännän pois koska hänestä se kaipasi parturointia. Kehiteltiin sitten yhdessä korvaava häntä kun alkuperäisen nysä tipahti hepan pepun sisään.

Tähän on hyvä päättää. Hemmi on ja tulee aina olemaan minulle tärkein ihminen koko pienessä maailmassani, enkä tule koskaan löytämään parempaa ystävää. Ja jos totta puhutaan, en edes halua.

Jos kiinnostuit siitä, millainen ihminen Hemmi onkaan, pääset hänen blogiinsa TÄSTÄ. :)

AAAPUUUVA GOOGLE PRKL!!

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/4638715/?claim=ywq2setq8s9">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

Elikkäs, te muutamat ihanat lukijat jotka minua jaksatte seurailla, kuulin ( Sonnen blogista) että Google aikoo heinäkuussa lopettaa sen lukijapalveluhärpäkkeen. Niinpä olin uhkarohkea JA kopioin Sonnelta nämä tiedot tännekin, ja vaikka vannoutunut Blogspotin käyttäjä olenkin, suosittelen siirtymistä johonkin seuraavista;

1. Bloglovin' (Itse siirryin tänne-> Rekisteröidy Blogloviniin ja noudata näitä ohjeita, niin saat parin napin painalluksella tuotua kaikki GFC/Google Readerissa/Bloggerissa jo seuraamasi blogit Blogloviniin. Helppoa ja uudet päivitykset näkyvät aina Bloglovinin etusivulla ollessasi kirjautuneena.

2. Blogilista -> Rekisteröidy Blogilistalle

3. Blogkeen -> minua voi seurata myös Blogkeenissä? (en oikein tiedä siitä miten toimii...)

4. Sähköposti-ilmoitus -> Blogin sivupalkissa on kohta "SEURAA BLOGIA SÄHKÖPOSTITSE". Laita sähköpostiosoitteesi sen alla olevaan kenttään ja saat tiedot uusista päivityksistä sähköpostitse

Osoitteeni pysyy samana ja jututkaan eivät tule muuttumaan, joten siitä vain seuraamaan!

Mitä mä oikeen sählään?!

Tästä se lähtee... Vasemmalta oikealle, yltäältä alas.

 

1) Luotto-aluslakkani, vaikka kaikki sanovat Mavalasta etteivät pissisi päälle vaikka pää olisi tulessa. (opin tuon tänään :D)
2) Uljas työskentelypisteeni. Kuppi, siili (WAT?) sytkäri, kiekko, lakkoja, poistoaineita, kaikkea sälää. Ja juu, sytkäri ei ole tupakointia varten, en tupakoi. Poltin sillä yhden Nylon-hihnan pään ettei se purkautuisi ja tuo jäi tuohon. Kuinkas muutenkaan...
3) Ugly truth. Nakut kynnet on kamala asia, varsinkin minun tapauksessani. Ennen kynsienalusten putsaamista, kynsien öljyämistä tai mitään puffaamista. ta-dah.

 

 

1) Hyvä, halpa poistoaine ja lisää työskentelytilaa. Juu, tietokoneen päällä. Deal with it.

2) HYI nakut kynnet

3) HYYI nakut kynnet ( mitä mä ajattelin kun ees otin kuvia...)

4) Yves Rocherin crayon French manicure kynä, täysi turhake siinä mitä sillä pitäisi tehdä...

5) ... Mutta tuo korkin kärki sen sijaan on kätevä ja hellävarainen ase puhdistukseen (kynsien alta JA päältä)

 

1) O.P.I Bogota Blackberry-ihanuus <3
2) Päällyslakkaa ja Strassia...
3) ...Strassia ja päällyslakkaa
4) Kikkailulakat.

1) Kynnet ennen koristelua, ihana sävy <3
2) 3) 4) VALMISTA TULI!



Sporttiviivaa

Mikä minua vaivaa? Minulla on vaikka kuinka paljon käyttämättömiä lakkoja ja silti lakkaan samoilla? Noh, kaatunutta maitoa on turha itkeä vai mitä?

 

 

Pääosassa siis O.P.In Bogoda Blackberry. Lisäksi raidassa valkoinen Kiss-koristelulakka sekä pinkki two way-koristelulakka. Ja strasseja.

 

Tuo O.P.I levittyy ja peittää kuin unelma, ja kuivuukin hujauksessa. Tähän mennessä varmaan paras O.P.I jota minulla on ... tosin en ole vielä testannut niitä kaikkia. DAMMIT.

 

Seuraavassa Postauksessa kerron, miten minä itse lakkaan kynsiäni. Teen varmaan kaiken väärin... :DD

Kovikset muuttaa

Jjjep, eli viime viikolla työpaikkani toimisto muutti ja minähän siellä heiluin sitten joka paikassa. Koska olen toimistoharjoittelija, minua käskettiin vähän väliä sinne ja tänne tekemään sekalaisia hommia, ja sehän sopi minulle! (Itse asiassa jos saan myöntää, erilaisten pikkuhommien teko on mielestäni mukavampaa kuin kirjanpito... :D)

Joten, hyvästi kynnet. Olen yrittänyt suojella niitä, mutta aina välillä joku niistä otti damagea... tässä kuitenkin viime viikolta kuvia kynsistä, ja olen edelleen pahoillani etten ole silloin postaillut pahemmin mitään...

Kuten näette, en ole ollut mitenkään kovin luova... enkä viitseliäs, kynsinauhat on täysin putsaamatta. Sori. :D Muttah, puollustuksekseni on sanottava (ja tämä koskee myös kuvien laatua) olen ollut rättipoikki ja lakannut/kuvannut/ideoinut melkeinpä keskellä yötä. Tässä siis yksinkertaisesti O.P.In Lady in Black ja sateenkaaririvi strasseja. Anteeksi salamalliset kuvat. Yö nääs.

Nämä kuvat on otettu muuton tiimellyksessä, huomaatte jo ikävästi lohjenneen lakan... tähän tuli idea viikonloppuna katsotusta elokuvasta nimeltä Pilvikartasto. Kävimme lauantaina viettämässä Jaakko-murusen kanssa omaa ystävänpäiväämme koska virallinen ystävänpäivä meni tänä vuonna hiippaillen ohi niin ettei mukaan kerennyt. Kävimme syömässä Pancho Villa-nimisessä meksikolaisessa ravintolassa ja sitten elokuviin. Tarkoitus oli katsoa Hannu ja Kerttu - Noitajahti muttah sepäs tulikin vasta Keskiviikkona... Joten valitsimme randomisti sinä iltana vielä pyörivistä elokuvista jonkun.

Traileriin pääset TÄSTÄ.

Elokuva oli jotain, mitä ei luultavasti koskaan (no me ainakaan) tullut katsomaan tai edes vuokraamaan, mutta onneksi katsoimme, sillä se oli MAHTAVA! Niin mahtava että aiomme sen roposillamme ostaa DVDlle kun se ilmestyy. Siinä oli mahtavia näyttelijöitä, Tom Hanks, Susan Sarandon ja monta muuta hyvää, ja jokaisella oli vähintään 5-6 roolia. suosittelen kaikille :)

Ai nuo kynnetkö sitten? Noh, sen verran voinen spoilata elokuvaa, että tulevaisuuden Neon Soulissa asuva tarjooja (tarjoilija) Sonmi-niminen keinotekoisesti tuotettu tyttö, joka muuttaa elämänsä suuntaa. kaikilla tarjoojilla kyseisessä ravintolassa oli tuollaiset kynnet, ja minä tietenkin kynsi-ihmisenä kiinnitin heti huomioni - niin pienessä osassa kuin ne näkyivätkin. Noissa käytin kahta Kreikasta ostettua randomlakkaa sekä kärjissä O.P.In Die Another Day, jonka sain jouluna perheeltäni lahjaksi :)

Sitten vähän korjailin niitä ja innostuin hieman enemmänkin... päälle pääsi vielä Viva la Divan viherävä glitterlakka.

Että sellaista tällä kertaa.

Mitä mieltä olette kollaasikuvista? Hyvä vai huono idea?

Poissaoleiluni D:

Hei kaikki. Olen ollut jonkin aikaa poissa, anteeksi kovasti siitä. Kynsille ei ole ollut aikaa, eikä tekstiä ole muutenkaan syntynyt kovinkaan paljoa. Tähän on syynsä, jotka saattavat jatkua vielä jonkin aikaa. Salaisuuksiahan ne eivät ole, ja Te, rakkaat lukijani olette tietenkin suuri osasyy jonka takia ylipäätään blogia kirjoitan. Siksipä hieman selvennystä asiaan;

Olen töissä kotikaupunkini suurimmalla asuntoja vuokraavalla firmalla. Koska firmamme on tässä jokunen aika sitten remontoinut vanhan, omistamansa kerrostalon keskusta-alueella niin, että alimmat kerrokset on toimistotiloja, olemme muuttaneet toimiston sijainnin kyseiseen taloon. Koska minä olen vähän tällainen jokapaikan täti, on minulle muuton aikana annettu erilaisia sekatyötehtäviä. Jännien, normaalista poikkeavien työpäivien lisäksi olen tehnyt yhtä tilaustyötä, josta näette kuvaa myöhemmin, opiskellut sen minkä jaksanut ja tehnyt yliopistohaun ennakkotehtäviä pariin eri kouluun. Yksinkertaisesti siis paljon tekemistä, vähän aikaa.

Kynsille ei siis ole oikein ollut aikaa ja muutto on ollut armoton näille naputtimille.

Lisäksi olen huomannut itsessäni lieviä ostomanian piirteitä, joten kukkaronnyörit avautuvat tästedespäin ainoastaan ruualle ja tarvetavaroille (eli jollekkin mitä OIKEASTI tarvitsen), niillekkin mielellään mahdollisimman vähän. Ei siis vaatteita, koruja, kenkiä, uusia lakkoja. PITKÄÄN aikaan.

Voin keksiä kaikenlaisia teemapostauksia, jos Te rakkaat lukijani sitä haluatte. Ja oikeastaan taidan keksiä vaikkette niin haluaisikaan. Olenhan jo aiemmin kertonut ja todennut, ettei tämä blogi tule olemaan pelkkä kynsiblogi, jota se on viimeaikoina keskimääräistä enemmän kylläkin ollut. Ehdottakaa siis, millaisia teemapostauksia haluaisitte lukea. Tässä muutamia vaihtoehtoja jotka tulevat näin äkkiseltään mieleen. (Huom, osan näistä aion ehdottomasti tehdä.)

-Nyyti-Tuutikki, Hamsteriprinsessa
-Wilho-Waltteri Sakkeus, villiksi syntynyt
-SushimasterMasamune 2000 Combo Attack (Eli miten kaikki alkoi)
-Hemmi's Da Best
-Taneli ja Imurimurin kirous
-Lempilakkani
-Klaanini
-Päivä elämästäni
-Maalia ja maniaa
-Ostaako vaiko eikö ostaa? Himotukset ja harmitukset
-Mahdollinen kysymyspostaus (Jos kysymyksiä tulee :D )

ELI NYT VAIN ROHKEASTI KERTOMAAN, MITÄ HALUATTE LUKEA JA NÄHDÄ! Luen ja huomioin jokaisen kommentin :)

//EDIT. Ihana Little White Rabbit-korupuodin pitäjä järjesti arpajaiset, joten eiköhän kaikki osallistuta! Osallistumisohjeet Täältä. Pitäähän sitä oman kaupungin yrittäjiä kannustaa ;)

Kummallisuuksia

Lueskelimpa tässä ajan kulukseni erilaisia blogeja ja Sonnen postaus sai sukat pyörimään jaloissa. Kukaan ei KOSKAAN haasta minua mihinkään Blogipostausjuttuun, joten tässäpä vinkeä mahdollisuus. Olin nimittäin hänen haastamiensa viiden ensimmäisen kommentoijan joukossa!

Haasteena on siis kertoa itsestään viisi outoa piirrettä itsestään, joten mietitäämpä...

1. ) Minua ärsyttää suunnattomasti se, kun katson jonkun kirjoittavan tietokoneella ja painavan vahingossa YHTÄ väärää nappia, niin että esimerkiksi "pallosta" tuleekin "pallosts" ja ihmiset kumittavat koko hempletin sanan pois! Kamalaa naputtelun ja ajan tuhlausta, kun voisi korjata koko sanan sijaan sen yhden väärin olevan kirjaimen. Vielä pahempaa on jos kirjoittaa kokonaisen lauseen ja viimeisen sanan kohdalla huomaa että ensimmäisessä on virhe, ja kumittaa KOKO LAUSEEN!! Piipal, teillä on hiiri, KÄYTTÄKÄÄ SITÄ!?

2. ) Mielessäni saattaa pyöriä koko päivän joku lause, aivan, ei biisi, säkeistö tai meemi, vaan tavallisen ihmisen sanoma tavallinen _LAUSE_ joka rasittaa minua suuresti. Ennen pitkää alan toistelemaan sitä itsekseni ja naamailla kummallisesti ärsyttävälle lauseelle. Tämän päivän lauseena toimii : "Minä HALUAN Hemmo Hamsterin!!! ... Oho, tarina päättyikin tänään erilailla, löytävätköhän kyläläiset Hemmon päätä...?" Tämän ihastuttavan sikermän tarjoili työpaikan ATK-tukihenkilö joka selitti lempisarjakuvastaan hauskaa kohtaa useita viikoja sitten.

3. ) Tiedättekö ne korvien takana olevat klumput, jotka ovat pääkallon "reuna" ennen niskaa? Kaipa sillä kohdalla on joku hieno nimikin... Noh, pipon pitää peittää ne. Mikään ei ole talvella kamalampaa kuin palellus tuossa kohdassa päätä. tuntuu että pää tipahtaisi pois. Kumma kyllä vaikka siitä paleltaisikin, muualta päästä ei... Silloin pitää huutaa "lohkot jäätyy!!" ja kaikki on ihan että "mitkä helvetin lohkot?!". Myös silmämuniani paleltaa joskus jos on oikein kylmä. Sekin on kamalaa.

4. ) Jos näen maassa/parkkiautomaatin päällä/mihin ihmiset jättävätkään, TYHJIÄ/PUOLITYHJIÄ KALJAPULLOJA ja -tölkkejä, minun on, aivan PAKKO (no ei ihan pakko jos olen vanhempieni kanssa matkassa en tee niin) käydä tökkäisemässä pullo/tölkki kumoon. Poikaystävääni rasittaa tämä tapa.

5. ) Haluan aina vastailla tällaisiin kysymyksiin ja sitten en kuitenkaan keksi mitään järkevää viimeisiin... :DD

 

Tämänköhän takia Hemmo Hamsteri menetti päänsä? :3