Olen täällä taas + lakkiaiskynnet

Kas näin, olen palaillut blogimaailmaan pienen tauon jälkeen, joka tuli tarpeeseen. Pohdin sitä, jatkanko blogin pitämistä ollenkaan, sillä alkoi tuntua siltä että oli pakko blogata. Teinkin päätöksen että teen blogia tästä eteenpäin yhä enemmän omilla säännöilläni, silloin kuin siltä tuntuu. Lisäksi tarvitsin aikaa itselleni. Niin moni kuin teistä harvoista lukijoista lukeekin blogiani kynsijuttujen takia, olen päättänyt että tämän blogin painopiste siirtyy enemmän lifestyle-blogin puolelle. Kynsiä tulee yhä olemaan, mutta liian usein on minulle käynyt niin että olen halunnut kertoa teille jostain ihan muusta, ja olo on ollut "pitäisi tehdä kynsistä kun tämä on kynsiblogi." No, nyt se ei enää ole kynsiblogi. Tulette lukemaan täältä yhä enemmän asioita elämästäni ja ajatuksistani.

Kuten näette, ulkoasu on uusi. Banneria myöten. Minua suretti liikaa katsella vanhaa blogia... Nyyti on liittynyt Riston ja muiden enkelihamstereiden joukkoon ja arvostelee lakkauksiani nyt pilven päältä. Se ei tietenkään ollut helppo päätös, mutta kun olin sen vierellä viimeiset hetket eläinlääkärillä tajusin että se oli oikea päätös. Nyyti oli jo väsynyt ja se nukahti hyvillä mielin, ilman taistelua tai vastaanpanemista. Jos olen ihan rehellinen niin minusta näytti kuin se olisi hymyillyt nukahtaessaan....
Nyyti pääsi lepäämään mökille aurinkokiven kupeeseen Risto-herran viereen. Siihen paistaa aurinko ja vieressä tuoksuvat puutarhan antimet. Siellä sen on hyvä olla..

Lakkahamsterin kruunu on nyt periytynyt Vilholle, joka ei oikein tiennyt miten suhtautua asiaan. Sen käytöksestä on huomannut että nuoriherra on hämillään kun Nyytin tuoksut pikkuhiljaa hälvenevät kotikolojen nurkista.

Minä en siis saa lakkia, vaan hyvä ystäväni Marski. Myöhemmissä postauksissa saatatte nähdä lakkiaisjuhla-asuani, mutta tässä huomista varten kynsiä. Sen verran voin vinkata että sävyyn sopivat ainakin kengät ;D

 

Mimaxilta ostetut O.P.In Tiffany Case- liquid sand Bond-girls kokoelmasta ja Orlyn Dark Shadows-elokuvakokoelmasta (pakko sanoa, Johnny Depp + Tim Burton = pakko-olla-hyvä-leffa!) Decades of Dysfunction, kermanvaaleanmikälievärinen ihanuut joka peitti kahdella kerroksella. Tiffany Casen koettuani voin sanoa, Aim in loov <3 Tuo kimallus ja tuntuma ja autuaallisen nopea kuivuminen, oih! lisäksi paketissa tuli samasta sarjasta Jinx, joka pääsee kynsille myöhemmin :) Sen suuremmitta sanoitta, lisää kuvia :)

 

 

 

Tauko - Palaan kyllä. Joskus.

Ajattelin olla reilu ja ilmoittaa teille rakkaat lukijani, niin vähän kuin teitä onkin, että blogi jää joksikin aikaa tauolle. Syy tähän on kiireet, stressi ja suru.

 Huomenna Nyyti lähtee viimeiselle matkalleen ja pääsee nukkumaan mökkipihan multiin, Neiti on niin vanha ja väsynyt eikä kivuiltakaan ole vältytty että on levon aika.

Lisäksi pian on pääsykokeet ja perheensisäiset stressinaiheuttajat huolettavat. Rakkaista on kova huoli kun sairaus iskee.

Toivon ymmärrystä ja pyydän, että jokainen joka on vähänkään nauttinut postauksistani, ei menettäisi toivoaan niiden suhteen. Minä palaan vielä, mutta nyt on aika itselle ja läheisille.

Kevätterveisiä, -väsymystä ja -kiireitä.

Hei kaikki taas, ja suokaatte anteeksi epäaktiivisuuteni :D Tässä on meneillään hirmuista hässäkkää kaiken kanssa, joten en ole kerinnyt pahemmin bloggailemaan. Monet ihanat lakkauksetkin olen tehnyt, mutta päässyt kameranvarteen vasta kun kärkikuluma on rystysissä asti, tai ainakin melkein. En ole viitsinyt ottaa kuvia sellaisista kynsistä... Varastossa on kuitenkin useammatkin kynnet, kunhan saisin ne koneelle ja kuvat käsitellyksi :D

Mitäkö hässäkkää on? Noh, perushötinän lisäksi olen lähdössä reissuun viikoksi Mummun kanssa. Ei oikeasti biologisesti minun oma mummuni, mutta henkisesti minun oma mummuni :) Lähdetään lämmittämään luitamme viikoksi Kreikan auringon alle!

 Pargaan! Eikö olekin maailman suloisin, ihanin pieni kreikkalaiskylä? Talvisin asukkaita on noin 4000, ja kesäisin sitten turistien myötä enemmän. Olen jo lakannut kyntenikin kreikkalaissävytteisesti fiilistellen tulevaa reissua :D Toisaalta ahdistaa lähteä koska kotona olisi niin sata asiaa tehtävänä...
Pian on pääsykokeet. Ei jösses, mua pelottaa niin kovaa. Se, että mitä jos en pääse ees pääsykokeisiin? Entä jos pääsen mutten kouluun? Turha reissu ja taas vuosi väliä... Entä jos pääsen kouluun? Joudun muuttamaan yksin kauas kaikesta, joko Helsinkiin tai Rovaniemelle. Minä, joka en osaa olla KOTONAKAAN yksin! Apua...

Tässä keskiviikkona vien muutaman taulun nuorten kokoelmanäyttelyyn, Vaasan Atelje Torniin :) Jos tuttuja kiinnostaa niin sinne vain katselemaan :)

Ja tuntemattomatkin saa mennä katsomaan :D

Jotenkin tuntuu että ryntäilen edestakaisin koko kevään saamatta mitään aikaiseksi. Saanhan mä aikaiseksi vaikka mitä, mutta jotenkin tuntuu siltä että pitäisi saada aikaisemmaksi enemmän. Laihtua. Siivota. Opiskella. Säästää. Huoh... sen sijaan lihon, sotken, opiskelen hiiiiiiitaaaaaastiiiiiiiii ja öh... yritän olla tuhlaamatta. ÄÄÄÄH!